Sayonara, bitches

Nyt on se vähän reilu kuus tuntia ennenku alotan matkanteon täältä Turkkussest Helsinkiin, Helsingistä Müncheniin, Münchenistä Washingtoniin ja Washingtonista Portlandiin. En oikeen osaa kuvailla lähtöfiiliksiä mitenkään, ehkä fiilikset on niin sekavia et ei oikeen tunnu miltään. Pakkailut on nyt melkeen pakkailtu ja huone näyttää yhtä sekavalta ku muuton jälkeen.

Vähän infoa kylästä johon oon tässä pian lähössä. Portland on asukasluvultaan Oregonin suurin, sen metropolialueella asuu yli kaks miljoonaa ihmistä. Hieman Turkua isompi kylänpahanen kyseessä, siis. Kaupungin läpi kulkee Willamette river, ja Colombia river on myös siinä jossain lähistöllä. Portlandia pidetään yhtenä maailman ympäristöystävällisimmistä kaupungeista, mikä lähinnä meinaa sitä, että ne on panostanu julkiseen liikenteeseen tosi paljon siellä. Kaupungissa on paljon aasialaista väestöä, ja siellä on jossain vaiheessa harjotettu Shanghaihuijausta eli merimiesten pakkopestausta valtamerilaivoihin (random fact). Portlandin takaa kohoaa Oregonin korkein vuori, Mount Hood. Lumihuippuineen se on varmasti upea näky ja tuo kivan kontrastin suurkaupunkimaisemaan. Pistän varmasti kuvia kaupungista ja vuoresta tänne myöhemmin.

Semmonen paikka sitten. Kiva päästä noinkin isoon kaupunkiin, ettei tarvii kykkiä missään tuppukylässä koko vuotta. Ei pitäis tulla ainakaan tekemisen puutetta tuolla. Plus tietenkin mun hostit Mark ja Jeff vaikuttaa ihan huipputyypeiltä; on paljon tärkeempää et perhe on siedettävä, se on sit jo plussaa et ympäristöki on noin kiva.

Tässä vielä ilmeeni ennen lähtöä.